Eero Samuli Hiltunen, mies Hyvinkään joukkoampumisen takana vuonna 2012, suorittaa yhä elinkautista vankeusrangaistusta Suomessa.
Hänen viimeisin yrityksensä päästä ehdonalaiseen evättiin kesäkuussa 2025, ja hän pysyy vankilassa ilman vapautuspäivää.
Hiltusen tarina on yksi Suomen rikoshistorian synkimmistä luvuista. Nuori mies ilman aiempia rikostuomioita järkytti koko maata satunnaisella väkivallanteolla, joka vei kaksi henkeä ja loukkasi useita muita.
Yli vuosikymmen myöhemmin hänen nimensä nousee edelleen otsikoihin aina, kun hänen ehdonalaishakemuksiaan käsitellään.
Varhainen elämä ennen rikosta
Eero Samuli Hiltunen syntyi 19. kesäkuuta 1993. Raporttien mukaan hän sai mielenterveyshoitoa vuonna 2008, mutta eli muuten tavallista elämää. Hänellä ei ollut rikosrekisteriä ennen vuoden 2012 tapahtumia.
Ystävät ja verkkojäljet kuvasivat häntä hiljaiseksi, kiinnostuneeksi sotateemaisista videopeleistä ja Saksan armeijan historiasta.
Samana toukokuisena iltana vuonna 2012 todistajat kertoivat, että Hiltunen hävisi painiottelun ja esitti uhkauksia, mikä osoitti raivon merkkejä ennen ampumista.
Hyvinkään ampumisyönä
26.toukokuuta 2012 Hiltunen aseistautui kahdella kiväärillä, jotka hän otti isänsä lukitusta asekaapista. Ilman lupaa hän ajoi skootterilla takaisin Hyvinkään keskustaan, kiipesi katolle ja alkoi ampua.
Ampumavimma kesti varhaisaamun tunneille. Yhteensä hän laukaisi vähintään 22 laukausta.
- 18-vuotias sairaanhoitajaopiskelija kuoli heti.
- 19-vuotias pesäpalloilija Topi Koistinen kuoli myöhemmin vammoihinsa.
- Seitsemän muuta loukkaantui, heidän joukossaan poliisiopiskelija Heidi Foxell, josta tuli selviytymisen symboli hänen pitkän toipumisensa aikana.
Poliisi pidätti Hiltusen myöhemmin aamulla Jokelantien läheltä, noin kahden kilometrin päässä tapahtumapaikalta.
Oikeudenkäynti ja elinkautinen tuomio
Hiltunen myönsi ampumisen kuulusteluissa. Psykiatrinen tutkimus vahvisti hänen olevan rikosoikeudellisesti vastuullinen.
28.helmikuuta 2013 Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi hänet elinkautiseen kahdesta murhasta, seitsemästä murhan yrityksestä ja 32 ihmisen vaarantamisesta.
Oikeus määräsi hänet myös maksamaan yli 400 000 euroa vahingonkorvauksia uhreille ja heidän perheilleen.
Oikeudenkäynnissä Hiltunen ilmaisi katumusta.
Eero Hiltunen sanoi oikeudessa:
”Olen pahoillani siitä mitä tein. En voi selittää miksi toimin niin.”
Väkivaltaa vankilassa
Elämä vankeudessa ei ole ollut tapahtumatonta. Syyskuussa 2012, oikeudenkäyntiä odottaessaan, toinen vanki hyökkäsi Hiltusen kimppuun ja kaatoi hänen päälleen kiehuvaa öljyä. Hän sai vakavia palovammoja. Hyökkääjä tuomittiin myöhemmin törkeästä pahoinpitelystä.
Pako ja paluu vankilaan
Lokakuussa 2020 Hiltunen nousi jälleen otsikoihin. Palvellessaan rangaistustaan Suomenlinnan avovankilassa hän katkaisi nilkkapantansa ja pakeni poistumisluvan aikana.
Pako ei kuitenkaan kestänyt kauan—poliisi otti hänet kiinni rauhallisesti Helsingin päärautatieasemalla seuraavana iltana.
Ehdonalaishakemukset ja vuoden 2025 päätös
Suomen lain mukaan elinkautisvanki voidaan ottaa ehdonalaisen harkintaan 12 vuoden jälkeen, tai 10 vuoden jälkeen, jos rikos tehtiin alle 21-vuotiaana.
Hiltunen haki ehdonalaista vuonna 2021, mutta perui hakemuksensa myöhemmin.
Hän jätti uuden hakemuksen vuonna 2024.
Kesäkuussa 2025 Helsingin hovioikeus hylkäsi hänen vapautumisensa.
Oikeus perusteli päätöstään.
Hovioikeus kirjoitti:
”Hakija ei ole vielä suorittanut riittävää osaa rangaistuksestaan niistä rikoksista, joista hänet on tuomittu elinkautiseen vankeuteen.”
Tuomarit huomauttivat myös, että vaikka hänen käytöksensä vankilassa on ollut hyvää, rikosten vakava luonne ja hänen aiempi pakonsa painoivat päätöksessä. Vapautumispäivää ei asetettu.
Miltä elämä näyttää nyt
Tänä päivänä, 32-vuotiaana, Eero Hiltunen pysyy vankilassa. Hänen käytöstään on kuvailtu vakaaksi, mutta hän kantaa edelleen Suomen pahamaineisimman rikollisen leimaa.
Viranomaiset eivät ole julkaisseet yksityiskohtia hänen päivittäisestä elämästään, mutta hovioikeus totesi hänen noudattaneen vankilan sääntöjä. Silti Hyvinkään varjo takaa sen, että jokaista askelta hänen tapauksessaan seurataan tarkasti julkisuudessa.
Rikosta Suomi ei unohda
Hyvinkään ampuminen jätti jäljet, jotka näkyvät edelleen. Perheet menettivät rakkaitaan, selviytyjät elävät yhä vammojen kanssa, ja kokonainen kaupunki muistaa yön, jolloin satunnainen väkivalta rikkoi rauhan.
Tragedian jälkeen Suomen johtajat, mukaan lukien presidentti Sauli Niinistö ja sisäministeri Päivi Räsänen, esittivät surunvalittelunsa. Hyvinkään pormestari kutsui ampumista ”tragediaksi”, kun taas piispa Tapio Luoma muistutti, ettei ketään saa jättää yksin surun keskellä.
Noin 400 ihmistä kokoontui muistotilaisuuteen Hyvinkään kirkkoon, kouluissa pidettiin hiljainen hetki ja Suomen Pesäpalloliitto perui ottelut uhrien kunnioittamiseksi. Paikalliset järjestyksenvalvojat, jotka suojasivat sivullisia hyökkäyksen aikana, palkittiin myöhemmin hengenpelastusmitaleilla.
Yli kymmenen vuotta on kulunut, mutta nimi Eero Hiltunen nousee edelleen uutisiin—ei vapauden vuoksi, vaan muistutuksena siitä, miten yhteiskunta kohtelee vakavimpia rikoksentekijöitä.
